Päivä oli kaunis ja tyyni. Lokit lentelivät meren yllä ja lapset mekastivat rannalla. Kesä oli kuumimmillaan ja se näkyi kaikkialla. Nuori, todella kaunis nainen seisoi laiturilla. Hän on toinen päähenkilömme ja asuu juuri tällä kyseisellä rannalla. Hän on Eden. Nuori aikuinen ja meren lapsi. Eden on riippuvainen merestä ja tarvitsee sitä pyydystäessään ravintoa itselleen. Eden istui mökissään, kun hän tunsi mahansa murisevan. Hän huokaisi syvään. "Se olis ruoka-aika sit taas.." Eden lähti rannalle kävelylle ja törmäsi heti kahteen mieheen. Edenillä oli taipumus saada miehet kiinnostumaan itsestään, jopa ihan haluamattaan. Tästä taidosta on kyllä hyötyä, esim kun aletaan kumppania valitsemaan. Eden katsoi miehiä ja valitsi  heistä toisen mielessään. Eden katsoi valittua miestä ja keskittyi laulamaan hänelle. Vaikka laulu oli kaunis ja lumoava mies poistui paikalta ja Eden joutui pettymään. "Miksi laulu ei toiminut?" hän mietti Eden käänsi katseensa toiseen miehee...