Jakso 5. Toive

 


Eden katsoi merenneitoja ja suri kohtaloaan.
Hän ei ollutkaan merenneito kuten he eikä edes ihminen vaan jotain siltä väliltä..


Muiden merenneitojen lähdettyä Paga kääntyi Edenin puoleen.
"Mä niin toivon koko sydämestäni, et sä voisit lähtee parven mukaa"


"No miten mä voisin, jos en oo aito merenneito" Eden harmistui.
"No etsit keinon tulla koko päiväseks mereneläväks tietty!" Paga vastasi


"Kyl jossain on joku velho tai rohto jolla sut saa merenneidoks"
Paga sanoi positiivisesti.


"Sitten kun sä oot löytäny sen ni me ollaan yhdessä aina" Paga sanoi ja painautui Edeniin kiinni


Ja suuteli häntä intohimoisesti.


Eden hyvästeli toistaiseksi rakkaansa ja suuntasi kohti rantaa.


Aivan rannan tuntumassa Eden muutti muotoaan.


Hän katsoi vielä taakseen.
"Toivottavasti löydän keinon" Eden huokaisi.


Eden jäi katsomaan, kun hänen rakkaansa ui pois, kun hänen täytyi rantautua.

💧💧💧


Eden istui mökkinsä olohuoneessa ja kävi mielessään läpi kaikki maholliset vaihtoehdot.


Kunnes hän muisti omistavansa Mytologia- kirjan.


Eden riensi kirjahyllyn luokse ja nappasi pölyisen kirjan käteensä.


Hän oli viimeeksi lukenut kyseistä kirjaa ihan pienenä ja hämärästi muisti osion
merenväestä ja merenneito Penelopesta.


Kirjassa kerrottiin kaukaisen maan temppelistä, jonka holvissa ansojen takana olisi Penelopen vihollisiltaan piilottama parantava rohto.


Eden kaivoi karttapallon ja kompanssin esille. Hän aikoo etsiä tuon temppelin ja sen rohdon ja tulla aidoksi merenneidoksi, jotta voi olla Pagan kanssa onnellinen.


Kun temppelin mahdollinen sijainti oli selvillä Eden pakkasi kaikki tarvittavat mukaansa.


Ja vielä ennen lähtöä oli hankittava viimeinen ateria.


Eden kulki rannalle etsimään viimeistä uhriaan.


Rannalla seisoi yksinäinen mies, jonka Eden valitsi helpoksi saaliiksi.


Eden aloitti lumoavan laulunsa..


..mutta jokin ei mennytkään nyt niinkuin piti. Mies jatkoi matkaansa syrjempään
Edenin seuratessa hämmentyneenä perässä.


Mies käätyi uhkaavasti ympäri ja nappasi Edenin käsistä kiinni.
"Ota tuo mekko pois tai revin sen sun päältäs!" Mies örisi.


"APUA EI! KUOLE POIS PERVO!" Eden kiljaisi ja
riuhtoi itsensä irti miehen otteesta


Samassa jotain mystistä alkoi tapahtumaan. Hiekkapilvi leimahti miehen ympärille.


Jokin hyökkäsi miehen kimppuun miehen rukoillessa Edeniltä apua.


Eden vain seurasi vierestä järkyttyneenä tapahtumaa.


"Kuoliko se mun takia?" Eden sanoi ääni täristen.

💧💧💧



Kain oli kävelyllä kun haistui hämärästi tutun tuoksun.
Hän näki tyttösuden hengailemassa Kesyttömien reviirillä.


"Huhuu Kain! Se oon mä, Ronja. Me tanssittiin eile tos lähibaarissa"


"Kai sä muistat mut vielä?" Ronja kysyi mietteliäänä


"Tottakai muistan, mul ei ollu vaan hajuukaa miltä näytät sutena" Kain naurahti.


"Mut tosiaan, mä just ajattelin sua et tullaankohan me viel törmäämää"
Kain flirttaili Ronjalle.


"Musta tuntuu et susta ja musta on tulos viel jotain kaunista" Kain leperteli.


Ronja punasteli Kain sanoista ja hänen mielenkiintonsa heräsi totaalisesti.


Kain ja Ronja viettivät aikaa yhdessä luoden vahvempaa sidettä.


Ja niin he alkoivat rakastua toisiinsa.


Ronja näytti taitojaan tulitanssin merkeissä, kun paikalle saapui toinen susi, Lucas.


"Eiks oo mahtava!" Kain totesi Lucasille tarkottaen Ronjan taitoja.
"No en mä muita mimmei tapailiskaa ko mahtavia" Lucan sanoi ja vinkkasi silmää.


"Nyt meni ohi, siis?" Kain kysyi ihmetellen.


Samassa Ronja ilmestyi väliin ja muutti muotoaan.
"Noni pojat, Mä hoidan pari asiaa viel Kain kanssa, ni mee sä Lucas tarkistaa muonavarasto"
Ronja pyysi tomerasti.


"Sori jos Lucas hämmenti sua tai jotain." Ronja nauroi
"Joo ei mitää" Kain naurahti perään.


"Mun täytyy lähtee, kai me nähää taas" Kain kysyi


"Mun pitää näyttää yks juttu" Ronja sanoi totisena välttäen Kainin kysymykseen vastaamista.


Hän tarttui Kainta kädestä ja kuljetti perässään Kesyttömien reviirin ulkopuolelle.


"Tässä se on" Ronja esitteli Kaille puskan.


"Mitä erikoista täs puskassa on?" Kain kysyi, mutta Ronja vain hymyili.


"Mee sinne puskaan!" Ronja komensi ja Kain totteli hämmentyneenä


Kain ollessa pensaassa loikkasi Ronja perään.


Tovin päästä kaksikko kurkkasi pensaasta
"Onks reitti selvä?" Ronja kysyi napittaen vetäen housujaan jalkaansa


"Jep. Reitti selvä!" Kain naurahti astuessaan esiin.


Ronja ei nauranut eikä sanonut mitään, hän vain livisti paikalta.
"Kai me viel nähään?" Kain huusi toiveekkaana Ronjan perään.

🌖🌖🌖

Tapaavatko Kain ja Ronja vielä toisensa?
Se selviää seuraavassa jaksossa.

Kiitos, kun luit jakson 5.
Laita ihmeessä kommenttia ✐