Jakso 10. Tuttavuus

 



Kain vietti kotonaan aikaa siivoamalla, mitä muutakaan kotiarestissa tekisikään.


Ovi kolahti ja Ronja saapui sisään.


"Älä heitä mua ulos. Mä tulin puhuu sun kanssa" Ronja pyysi heti alkuun


"Anna mulle please pari minuuttia aikaa selittää" Ronja rukoili.


"No anna tulla vaan, kerro kaikki valhees" Kain naurahti ilkeästi.


"Mä tein tosi väärin sulle, kun en kertonu Lucaksesta tai täst raskaudesta.."


"Mut tää lapsi saattaa olla.." Ronja selitti
"Lopeta!" Kain keskeytti


"No sä särjit mun sydämen ja en haluu olla sun kaa tekemisis enää"
Kain totesi Ronjalle.


"Enkä todellakaan halua tietää onko se lapsi mun vai ei"
Kain sanoi vakavana.


"Hyvä on" Ronja sanoi ääni väristen.


"Hyvästi sitten.." Ronja sanoi lähtiessään pois.

🌔🌔🌔



Vihdoin Kain määrätty kotiaresti oli ohitse.


Kain oli päättänyt antaa Volkovin kuulla kunniansa.


mutta kun Kain pääsi Volkovin puheille ja oli juuri aloittamassa valituksen..


Volkov kertoikin huolistaan liittyen poikaansa, jonka oli määrä mennä naimisiin Wilderin veljentyttären Saaran kanssa, mutta nuoret eivät ole kiinnostuneita toisistaan.


"Eihän Jakobia voi pakosti naittaa" Kain totesi harmistuneena.
"Mutta se on hänen velvollisuutensa." Volkov vaikeroi.


Volkov alkoi grillaamaan laumalle ruokaa, kun Wilder saapui.


Volkov oli määrännyt Kain pitämään Wilderille seuraa, mutta heti alkuun Kain purskahti itkuun.


Wilder kauhisteli Kain kertomusta Ronjasta ja mahdollisesta tulevasta lapsestaan.


Vihdoin Wilderin veljentytär Saara saapui paikalle.


Nuoret alkoivat tutustua keskenään ja selvisi, että Saara ei ollut kirouksen alla vaan
hän oli ihminen, kuten Volkovin poika Jakob.


Saara ja Kain tulivat juttuun todella hyvin.


Kain halasi Saaraa ja tunsi sydämessään jotain samaa kuin Ronjankin kanssa.



Koska Kain aavisti ihastuneensa Saaraan, hän keräsi rohkeutensa
"Lähtisitkö sä treffeille?" Kain kysyi.


🌔🌔🌔


"Parvi on lähdössä nyt!" Jemma välitti tiedon Pagalle, joka
odotti edelleen rakkaansa saapumista takaisin


"Johtajamme ei odota, sä tiiet sen" Jemma huomautti


"Mä en lähe ilman Edeniä! Se tulee kyllä" Paga vakuutti


"Tuutteko perästä? Mitä jos ette löyä meitä?" Jemma yritti vielä saada
Pagan muuttamaan mielensä, mutta Paga vain hyvästeli ja ui pois paikalta.


"Mä oon uskon et täst seuraa pelkkää pahaa!" Jemma huokaisi syvään Rhonalle.


"Jos se ei tuu ni se ei tuu, me lähetään nyt" Rhona totesi töykeästi Jemmalle.

 💧💧💧

Kaukana kotoaan oleva Eden ei arvannut mitä kotipuolessa juuri tapahtui.


Hänet oli löydetty temppeliltä tajuttomana ja kuljetettu turvaan.


Vihdoin Eden virkosi ja nousi sängystä ihmeissään.


"Missä mä oon" Eden hätääntyi ja kuikuili ympärilleen



Hän näki oven ja ajatteli oitis pakoa


"Sä heräsit. Tule alas syömään!" Vanhus sanoi iloisesti.


Edenin pelko katosi ja hän kulki huojentuneena keittiöön vanhuksen perästä.


Vanhus riensi jääkaapille ja poimi käteensä herkullisen annoksen puuroa ja marjoja.


"Istu alas vaan tyttö" Vanhun kehoitti ja Eden istui.


"Toivottavasti sinulle maistuu" Vanhus hymyili ja ojensi annoksen Edenin eteen.

💧💧💧


"Minun täytyy tunnustaa, että tunnistin tavaroissasi olevan rohdon.
Meinaatko juoda sen, jotta sinusta tulee ihminen?"
Vanhus kysyi Edeniltä.


"Eikö se teekään musta kokonaista merenneitoa?"
Eden kysyi harmistuneena


"Sinulla taitaa olla sama kirous kun minulla oli" Vanhus tunnusti.


"Oletko säkin merenneito Penelopen jälkeläisiä?"


"Kyllä. Minusta on jännää tavata toinen kaltainen! Luulin että olin ainoa"
Vanhus innostui.


"No nii luulin mäki! Ootko sä nyt kokonaan ihminen vai?"


"Joo, rakastuin ihmiseen ja join rohdon, että merenneito puoleni poistui.
Mutta miksi sinä etsin rohdon käsiisi"  Vanhus kysyi


"Mä rakastan yhtä merenneitoa. Meillä oli alusta asti sellasta upeeta kemiaa. Mä suutelin sitä heti kun tavattiin. Meil on joku yhteys!" Eden selitti onnellisena.


"Kuulostaa siltä että sinusta tulee onnellinen, kunhan olet päässyt ihmismuodostasi eroon"


"Uskon näin. Sit me ollaan onnellisia Pagan kanssa yhdessä elämämme loppuu asti"


"Lähe tyttö aloittamaan sitä onnellista elämääsi jo rakkaasi luokse"
Vanhus hymyili lempeästi Edenille.


"Joo, Paga odottaa mua jo!" Eden hymyili takaisin.


"Hyvästi ja kiitos!" Eden hihkaisi vielä peräänsä, kun hän lähti kotia kohti.

Millainen jälleennäkeminen Edeniä odottaa?
Se selviää seuraavassa jaksossa.

Kiitos, kun luit jakson 10.
Laita ihmeessä kommenttia ✐