Jakso 2. Ystävä?

 



"TÄMÄ ON MINUN SAALIINI! MENE POIS!" Kain karjui.


"TULE ESIIN NIIN REVIN SUT PALASIKS!!"


"Rauhotu poika!" naapurin vanhus sanoi rauhallisesti.
Sillä Kain oli nuori ja kokematon, hän ei ollut haistanut vanhuksen olevan ihmissusi kuten hänkin.


"KUKA SÄ OLET MUA KÄSKEMÄÄN!" Kain raivosi vanhukselle.


"En kai kukaan, mutta sulla on nyt vimma päällä ja sun täytyy rauhottua,
jotta pystyt taas hallitsee ittees" Vanhus selitti rauhallisesti ja neuvoi kuinka hengitellä.


Kain hengitti ohjeen mukaan niin vimma lieveni.
Nyt muutos voisi alkaa hänen omasta päätöksestään.


Tämä oli ensimmäinen kerta, kun Kain kontroloi muutostaan itse.


Hankalaa se oli ja vaati paljon rauhottumista, mikä ei todellakaan ollut Kain vahvuuksia.


..mutta muutos onnistui ja Kainista tuli ihminen.


"Mitä tapahtui" Kain kysyi hengitellen helpottuneena, ettei ollut enää vankina toisessa muodossaan.
"Sinä teit vääriä valintoja vimmassasi" Vanhus huokaisi.


Kain käänsi katseensa maahan. Maassa makasi nainen henkihieverissä, jonka Kain oli saalistanut.
"Mene kotiisi poika! Mene!" Vanhus käski ja kyyristyi naisen viereen.


Kain pakeni tilanteesta.
Hän katsoi vielä taakseen ja näki vanhuksen muuttavan muotoaan ihmiseksi
ja alkavan auttaa vakavastiloukkaantunutta naista

🌔🌔🌔



"Miksi mä tein taas näin? Miksen mä voi hillitä mun saalistusviettiä"
Kain mietti omantunnon tuskissaan.


Hän yritti saada ajatuksensa muualle korjaamalla jääkaappia, joka hän hajotti vimmassa aiemmin.


Kain ei huomannut seisovansa vesilammikossa, kun tökkäsi ruuvimeisselin väärään kohtaan.
Sähkövirtaus kulki kädestä hänen koko kroppaansa.


Kain sai pahan sähköiskun.

🌔🌔🌔



Eden oli malttamaton ja lähti etsimään jo heti samana iltana uutta uhria.


Ei mennyt kauaa, kun Eden tapasi miehen rannalla.


"Hei sinä komea yksilö" Eden kehui miestä heti esittelyn yhteydessä.
Mies kääntyi ympäri ja tervehti varovaisesti takaisin.


Eden ei jaksanut enää odottaa vaan aloitti suoraan lumoamaan uhriaan upealla seireeninlaulullaan.


Mies kuunteli haltioissaan laulua, jolla vihjailtiin uimaan lähtemistä
romanttisesti naisen kanssa.


"Voidaan me mennä uimaan... alasti" Mies ehdotti taka-ajatukset mielessään
Eden ei enää kuunnellut, hän näki meressä jotain mielenkiintosempaa.


"Joo, hei sori, mun  on mentävä. Etin sut myöhemmin, kun on lounas aika"
Eden pahoitteli harmistunutta miestä ja poistui paikalta.

💧💧💧


"Näinkö oikein" Eden mietti ja
kiirehti mystisen vetovoiman saattelemana kohti merta.


Samassa värikän merenneito hypähti näyttävästi pinnalle.



"Hei, odota!" Eden rukoili kahlaten syvemmälle, mutta uusi tuttavuus ei näyttänyt kuulevan.


Eden muuttui merenneidoksi ja toivoi pääsevänsä tapaamaan kaltaisensa uudelleen
näin monien vuosien jälkeen.


..Mutta kun Eden nousi pinnalle muutoksen jälkeen, ei hän nähnyt enää ketään.
"Mihin sä menit?" Eden huokaisi pettyneenä.

💧💧💧

Löytääkö Eden kadottamansa merenneidon vai
oliko kaikki vain hänen mielikuvituksensa tuotetta?
Se selviää seuraavassa jaksossa.

Kiitos, kun luit jakson 2.
Laita ihmeessä kommenttia ✐